26.4.2010
Melkoisessa flunssassa pohdin, mitä tarvitsemme mukaan Berliiniin.
Fysioterapeutti antoi vielä kolmannen ajan, mutta kielsi harjoittelemasta liikkeitä nyt kipeänä.
Metsäpolkumme varrella kukkivat valkovuokot, ja kielot ovat jo tunkeneet tötterömäiset kärkensä ruskean lehtimaton läpi. Nyt kun katson ikkunasta kuulaaseen kevätiltaan näen ensimmäisen kerran, että pihakoivussa on hiirenkorvat!! Elämä levittäytyy talvisenharmaan maan peitoksi.
Ja me menemme neljäksi viikoksi etelän suuntaan kevättä vastaan!
tiistai 26. huhtikuuta 2011
maanantai 25. huhtikuuta 2011
25.4.2011
Suunnitelmissa oli käydä 1. pääsiäispäivänä P:n kummitätiä onnittelemassa Kouvolassa, kun emme pääse viikon päästä hänen yhdeksänkymppisilleen. Iloisena yllätyksenä tytär tarjoutui lähtemään kolmanneksi. Muu perhe jäi pihahommiin.
Kummitäti oli välillä ihan harhoissa, välillä oma suloinen itsensä. Hoitopaikka vaikutti hyvältä.
Poikkesimme entisen naapurimme Inkerin luona yllätysvieraina, ja hän ilahtui ihanan aidosti.
Parasta oli saada seurustella tyttären kanssa tuntikaudet automatkoilla. En muista milloin tällainen tilaisuus olisi järjestynyt meidän "vanhan perheen" kesken.
Matka oli niin antoisa, että kannatti lähteä vähän flunssaisenakin (minä).
*
2. pääsiäispäivänä yritin levätä flunssaani pois, mutta olimme kyllä H&M:n luona pääsiäislammasta syömässä ja heidän kanssaan leffassa. Iltapäivä Toscanassa oli sen verran erikoinen, ettei siitä oikein tiennyt mitä ajattelisi...
Suunnitelmissa oli käydä 1. pääsiäispäivänä P:n kummitätiä onnittelemassa Kouvolassa, kun emme pääse viikon päästä hänen yhdeksänkymppisilleen. Iloisena yllätyksenä tytär tarjoutui lähtemään kolmanneksi. Muu perhe jäi pihahommiin.
Kummitäti oli välillä ihan harhoissa, välillä oma suloinen itsensä. Hoitopaikka vaikutti hyvältä.
Poikkesimme entisen naapurimme Inkerin luona yllätysvieraina, ja hän ilahtui ihanan aidosti.
Parasta oli saada seurustella tyttären kanssa tuntikaudet automatkoilla. En muista milloin tällainen tilaisuus olisi järjestynyt meidän "vanhan perheen" kesken.
Matka oli niin antoisa, että kannatti lähteä vähän flunssaisenakin (minä).
*
2. pääsiäispäivänä yritin levätä flunssaani pois, mutta olimme kyllä H&M:n luona pääsiäislammasta syömässä ja heidän kanssaan leffassa. Iltapäivä Toscanassa oli sen verran erikoinen, ettei siitä oikein tiennyt mitä ajattelisi...
lauantai 23. huhtikuuta 2011
23.4.2011
Olen syönyt sushia.
Tämä ei kenties ole monen mielestä mainitsemisen arvoinen asia, mutta lapsenlapsemme, jotka popsivat tottuneesti puikoilla sushin toisensa jälkeen, toljottivat ylen hämmästyneinä, kun kuulivat, että kerta oli meillä vanhoilla ensimmäinen.
Tytär on mainostanut sushia moneen kertaan, mutta tarvitsimme kutsun tyttären perheeseen (kiirastorstai-iltana) tutustuaksemme ruokaan. Tosi hyvää! Epäilin, että soijakastike aiheuttaisi turvotusta, koska soija ei ole minulle sopivimpia ruoka-aineita, mutta ei! Määrä on kai sushissa niin pieni.
*
Pitkäperjantain eleetön sanajumalanpalvelus ilman kirkkotekstiilejä, urkujensoittoa ja monia pappeja on minusta aina yhtä vaikuttava. Kirkkokahveja ei ollut, ja oli alkanut sataa. Neljä meitä suvikumpulaisia ja kanttoripariskunta tyttärineen jäimme kirkon aulaan sadetta pitämään, ja se kannatti: Pekka-pappi tuli ja sanoi, että tottahan keittiössä kahvia on. Niinpä menimme seurakuntasaliin, ja tosiaan: kahvia ja pullaa ilmestyi pöytään. Mutta mehän ollaan näitä vakiseurakuntalaisia...
*
Illansuussa tyttären perhe tuli syömään vuorostaan meille. Meillä oli ahvenfileitä ja riisiä, ruhtinaallinen vihannes- ja hedelmävati sekä jälkkäriksi sekoitus mustikoita, itsetehtyä marenkia, kermavaahtoa ja jäätelöä. Lapset eivät olleet pysyä näidenkään herkkujen äärellä nahoissaan, sillä kaapissa odotti kolme suklaamunaa...
Tänään laitoin tosi hyvää karitsapataa riisinjämien seuraksi.
Olen laiskotellut koko päivän Leena Lehtolaisen parissa. Vielä voisin virkistyä hetkeksi silittämään.
Olen syönyt sushia.
Tämä ei kenties ole monen mielestä mainitsemisen arvoinen asia, mutta lapsenlapsemme, jotka popsivat tottuneesti puikoilla sushin toisensa jälkeen, toljottivat ylen hämmästyneinä, kun kuulivat, että kerta oli meillä vanhoilla ensimmäinen.
Tytär on mainostanut sushia moneen kertaan, mutta tarvitsimme kutsun tyttären perheeseen (kiirastorstai-iltana) tutustuaksemme ruokaan. Tosi hyvää! Epäilin, että soijakastike aiheuttaisi turvotusta, koska soija ei ole minulle sopivimpia ruoka-aineita, mutta ei! Määrä on kai sushissa niin pieni.
*
Pitkäperjantain eleetön sanajumalanpalvelus ilman kirkkotekstiilejä, urkujensoittoa ja monia pappeja on minusta aina yhtä vaikuttava. Kirkkokahveja ei ollut, ja oli alkanut sataa. Neljä meitä suvikumpulaisia ja kanttoripariskunta tyttärineen jäimme kirkon aulaan sadetta pitämään, ja se kannatti: Pekka-pappi tuli ja sanoi, että tottahan keittiössä kahvia on. Niinpä menimme seurakuntasaliin, ja tosiaan: kahvia ja pullaa ilmestyi pöytään. Mutta mehän ollaan näitä vakiseurakuntalaisia...
*
Illansuussa tyttären perhe tuli syömään vuorostaan meille. Meillä oli ahvenfileitä ja riisiä, ruhtinaallinen vihannes- ja hedelmävati sekä jälkkäriksi sekoitus mustikoita, itsetehtyä marenkia, kermavaahtoa ja jäätelöä. Lapset eivät olleet pysyä näidenkään herkkujen äärellä nahoissaan, sillä kaapissa odotti kolme suklaamunaa...
Tänään laitoin tosi hyvää karitsapataa riisinjämien seuraksi.
Olen laiskotellut koko päivän Leena Lehtolaisen parissa. Vielä voisin virkistyä hetkeksi silittämään.
tiistai 19. huhtikuuta 2011
19.4.2011
Muutkin asuvat upeilla paikoilla, ei vain me...
EL tilasi pojilleen Isän kanssa -kirjat, mutta olin autuaasti unohtanut asian. Teetin siis lisää kirjoja ja vein neljä kpl Lauttasaareen. Vaikka talo on ihan tasaisella maalla keskellä saarta, kuudennesta kerroksesta oli aivan upeat näköalat kolmeen suuntaan. Yhteen suuntaan näkyi hienosti Lauttasaaren kirkko, toiseen vesitorni, ja kolmanteen pitkälle Helsinkiin, laumoittain nostokurkia satamissa jne.
*
Pääsiäiseksi on luvattu hienoja säitä! Pakkasessa on ahvenfileitä S:n perhettä varten Pitkäperjantaiksi ja oikein kauppahallista haettua karitsaa meille Pääsiäiseksi.
*
Demokratia on hieno asia, mutta entäs kun porukat seuraavat populistista puhujataituria... Itse kannatan kansainvälisyyttä ja yhteistyötä EU:n kanssa.
Mielenkiintoisia aikoja, kun hallitusohjelmaa aletaan tehdä!
Muutkin asuvat upeilla paikoilla, ei vain me...
EL tilasi pojilleen Isän kanssa -kirjat, mutta olin autuaasti unohtanut asian. Teetin siis lisää kirjoja ja vein neljä kpl Lauttasaareen. Vaikka talo on ihan tasaisella maalla keskellä saarta, kuudennesta kerroksesta oli aivan upeat näköalat kolmeen suuntaan. Yhteen suuntaan näkyi hienosti Lauttasaaren kirkko, toiseen vesitorni, ja kolmanteen pitkälle Helsinkiin, laumoittain nostokurkia satamissa jne.
*
Pääsiäiseksi on luvattu hienoja säitä! Pakkasessa on ahvenfileitä S:n perhettä varten Pitkäperjantaiksi ja oikein kauppahallista haettua karitsaa meille Pääsiäiseksi.
*
Demokratia on hieno asia, mutta entäs kun porukat seuraavat populistista puhujataituria... Itse kannatan kansainvälisyyttä ja yhteistyötä EU:n kanssa.
Mielenkiintoisia aikoja, kun hallitusohjelmaa aletaan tehdä!
maanantai 18. huhtikuuta 2011
18.4.2011
Aamu meni toipumisyrityksiin vaalikauhusta. Kai elämä jotenkin jatkuu, mutta millaisissa käsissä Suomemme on... Kaikki ne puolueet, joita ikinä olen äänestänyt, menettivät ääniä. Ja miten Jyrki-parka saa muodostetuksi toimivan hallituksen.
Päivän pelasti M-ystävän taidevierailu. Töitään on kiva näyttää, kun niiden eteen on nähnyt niin paljon vaivaa ja niihin on itse enemmän tai vähemmän kiintynyt. M näki töissä eri asioita kuin mitä ehkä olin itse ajatellut tai muut nähneet. Olisiko viisainta antaa näyttelyssä töille vain numerot, ettei suuntaisi katsojien ajatuksia määrättyyn vinkkeliin?
*
Viimeisin "ammattini" on hatuntekijä. Aion suojata hiukseni auringon haalistavalta vaikutukselta tänä kesänä, ja koska kesähattuja on niin vaikea löytää, olen ommellut vanhoista huiveista koripallon päälle "hattuja". Mökillä niitä voi ainakin käyttää, mutta kenties jopa Berliinissä (siellähän ei kukaan minua tunne...) - Hauskaa, luovaa puuhaa.
*
Kova koillistuuli riepottelee parvekkeella kukkien seassa seisovaa (ilmeisessä kiireessä tehtyä) virpomavitsaa, jonka kolme mitä suloisinta pääsiäisnoitaa toi meille eilen palmusunnuntaina. Pääsiäiseksi on kuitenkin luvattu lämmintä.
Aamu meni toipumisyrityksiin vaalikauhusta. Kai elämä jotenkin jatkuu, mutta millaisissa käsissä Suomemme on... Kaikki ne puolueet, joita ikinä olen äänestänyt, menettivät ääniä. Ja miten Jyrki-parka saa muodostetuksi toimivan hallituksen.
Päivän pelasti M-ystävän taidevierailu. Töitään on kiva näyttää, kun niiden eteen on nähnyt niin paljon vaivaa ja niihin on itse enemmän tai vähemmän kiintynyt. M näki töissä eri asioita kuin mitä ehkä olin itse ajatellut tai muut nähneet. Olisiko viisainta antaa näyttelyssä töille vain numerot, ettei suuntaisi katsojien ajatuksia määrättyyn vinkkeliin?
*
Viimeisin "ammattini" on hatuntekijä. Aion suojata hiukseni auringon haalistavalta vaikutukselta tänä kesänä, ja koska kesähattuja on niin vaikea löytää, olen ommellut vanhoista huiveista koripallon päälle "hattuja". Mökillä niitä voi ainakin käyttää, mutta kenties jopa Berliinissä (siellähän ei kukaan minua tunne...) - Hauskaa, luovaa puuhaa.
*
Kova koillistuuli riepottelee parvekkeella kukkien seassa seisovaa (ilmeisessä kiireessä tehtyä) virpomavitsaa, jonka kolme mitä suloisinta pääsiäisnoitaa toi meille eilen palmusunnuntaina. Pääsiäiseksi on kuitenkin luvattu lämmintä.
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
17.4.2011
En valinnut ainakaan nukkuvien puoluetta, vaikka P herättikin minut iltapäiväunilta äänestyskävelylle.
Äänestyssää on aivan loistava, tuulinen, mutta suorastaan kesäisen lämmin ja suloinen. Joku toivotti kirkolla siunausta, ja tuntuu, että siunausta KAADETAAN taivaasta tällaisena päivänä. Iloksemme H-sisko oli kirkossa seuranamme ja kahvillakin, missä puhuttiin vaaleista... Muillakin oli vaikeuksia päättää ehdokastaan.
H sanoi perustavansa Vihreisiin alaosaston Vihreät mummot ja vaarit, ja ilmoittauduin heti sen ensimmäiseksi jäseneksi. Joku ysikymppinen rouva sanoi päivän Hesarissa (vaaleista), että häntä ei enää kiinnosta muu kuin eläke. Meidän Vihreiden mummojen ja vaarien kiinnostus on paljon laajempaa. Me vielä muistamme, millaisia olivat puhtaat vedet ja puhdas luonto, ja haluamme, että luonnosta pidetään huolta. Lisäksi seuraamme aikaamme maailmanlaajuisesti ja meillä on mielipiteitä. Olemme varteenotettavia vaikuttajia. (Toivottavasti H ja minä saadaan muitakin mukaan...)
*
Lauantaina minulla oli kauppakaverina I-tyttö (6). Tapiolan keskustassa bongailimme useita kansanedustajia, jopa yhden ministerin, ja runsaasti ehdokkaita. "Hei, toi on Islan äiti!!" Tapasin myös H. Hiilamon.
I kyseli kovasti vaaleista, mm. milloin uusi presidentti valitaan. Lapsenlapsille presidentti on yhtä kuin Tarja Halonen, niin kuin se jollekin lapsisukupolvelle oli Kekkonen. Siis nainen. "Voi kun meidän äiti valittaisiin presidentiksi", huokasi suloinen I.
*
P lähti kuuntelemaan Johannes-passiota, mutta minä menen nyt suihkuun, laitan yöpaidan päälle ja otan kaikki irti telkkarin vaali-illasta!
En valinnut ainakaan nukkuvien puoluetta, vaikka P herättikin minut iltapäiväunilta äänestyskävelylle.
Äänestyssää on aivan loistava, tuulinen, mutta suorastaan kesäisen lämmin ja suloinen. Joku toivotti kirkolla siunausta, ja tuntuu, että siunausta KAADETAAN taivaasta tällaisena päivänä. Iloksemme H-sisko oli kirkossa seuranamme ja kahvillakin, missä puhuttiin vaaleista... Muillakin oli vaikeuksia päättää ehdokastaan.
H sanoi perustavansa Vihreisiin alaosaston Vihreät mummot ja vaarit, ja ilmoittauduin heti sen ensimmäiseksi jäseneksi. Joku ysikymppinen rouva sanoi päivän Hesarissa (vaaleista), että häntä ei enää kiinnosta muu kuin eläke. Meidän Vihreiden mummojen ja vaarien kiinnostus on paljon laajempaa. Me vielä muistamme, millaisia olivat puhtaat vedet ja puhdas luonto, ja haluamme, että luonnosta pidetään huolta. Lisäksi seuraamme aikaamme maailmanlaajuisesti ja meillä on mielipiteitä. Olemme varteenotettavia vaikuttajia. (Toivottavasti H ja minä saadaan muitakin mukaan...)
*
Lauantaina minulla oli kauppakaverina I-tyttö (6). Tapiolan keskustassa bongailimme useita kansanedustajia, jopa yhden ministerin, ja runsaasti ehdokkaita. "Hei, toi on Islan äiti!!" Tapasin myös H. Hiilamon.
I kyseli kovasti vaaleista, mm. milloin uusi presidentti valitaan. Lapsenlapsille presidentti on yhtä kuin Tarja Halonen, niin kuin se jollekin lapsisukupolvelle oli Kekkonen. Siis nainen. "Voi kun meidän äiti valittaisiin presidentiksi", huokasi suloinen I.
*
P lähti kuuntelemaan Johannes-passiota, mutta minä menen nyt suihkuun, laitan yöpaidan päälle ja otan kaikki irti telkkarin vaali-illasta!
lauantai 16. huhtikuuta 2011
16.4.2011
Olen taas aivan sekaisin...
Ärsyttävää, kun yksittäiset vaaliehdokkaat ovat jonkin asian kannalla, "köyhien asialla" tai "luonnonsuojelun puolesta", kun tärkeitä näkökulmia on vaikka kuinka paljon.
Tänään olimme kauppakävelyllä I-tytön kanssa Tapiolassa. Siellä oli ilmieläviä ehdokkaita Alexander Stubbista alkaen, ja jokainen työntämässä esitettä kouraan. I ei huolinut Kokoomuksen grillimakkaraa, mutta Vihreiden karkki kelpasi, ja ilmapalloja hän vastaanotti kaksin kappalein. Keskusta antoi minun kävellä rauhassa ohi, mutta Vihreät ja Kokoomus olivat yhtäkkiä kaikki parhaita kavereitani.
En taaskaan tiedä, ketä äänestän.
*
Laitoin eilen kevätkukkia sekä parvekkeelle että olohuoneen kukkaikkunalle. Kaunista!
Eilinen oli muutenkin loistava päivä, sillä kun hain maalaustani ("Matkatoveri") pois työkkärin kevätnäyttelystä Kulttuurikeskuksesta, Minna sanoi, että koko näyttely rakennettiin minun työni "ympärille", koska se oli niin hyvä! WOW!
Tämän pitäisi nostaa maalausintoni kattoon, mutta minulla on vähän siivousprojekteja kesken. Ikuinen ongelma: mihin aikaa on ja mihin ei.
Olen taas aivan sekaisin...
Ärsyttävää, kun yksittäiset vaaliehdokkaat ovat jonkin asian kannalla, "köyhien asialla" tai "luonnonsuojelun puolesta", kun tärkeitä näkökulmia on vaikka kuinka paljon.
Tänään olimme kauppakävelyllä I-tytön kanssa Tapiolassa. Siellä oli ilmieläviä ehdokkaita Alexander Stubbista alkaen, ja jokainen työntämässä esitettä kouraan. I ei huolinut Kokoomuksen grillimakkaraa, mutta Vihreiden karkki kelpasi, ja ilmapalloja hän vastaanotti kaksin kappalein. Keskusta antoi minun kävellä rauhassa ohi, mutta Vihreät ja Kokoomus olivat yhtäkkiä kaikki parhaita kavereitani.
En taaskaan tiedä, ketä äänestän.
*
Laitoin eilen kevätkukkia sekä parvekkeelle että olohuoneen kukkaikkunalle. Kaunista!
Eilinen oli muutenkin loistava päivä, sillä kun hain maalaustani ("Matkatoveri") pois työkkärin kevätnäyttelystä Kulttuurikeskuksesta, Minna sanoi, että koko näyttely rakennettiin minun työni "ympärille", koska se oli niin hyvä! WOW!
Tämän pitäisi nostaa maalausintoni kattoon, mutta minulla on vähän siivousprojekteja kesken. Ikuinen ongelma: mihin aikaa on ja mihin ei.
tiistai 12. huhtikuuta 2011
13.4.2011
Nyt se on loppu!
En kerta kaikkiaan jaksa enää pohtia, ketä äänestäisin. Vaalikoneesta tulee joku piraattipuolueen ehdokas ynnä kaikki muut eri puolueista. Ääneni saa Heikki Hiilamo.
Jos hän ei pääse, ääni menee kuitenkin vihreille. Olkoon hiljaisen oloinen, mutta HH:n arvomaailman jaan. Viisas, hyvä tyyppi. Voisi laatia Vihreille sosiaalipoliittisen ohjelman, jota heillä kai ei oikein ole.
Loistava ehdokas olisi puolueessa, jota en pysty kuitenkaan äänestämään, etteivät isä- ja äitiparka kääntyisi haudassaan. En pysty myöskään ilahduttamaan heitä äänestämällä kokoomusta, jotka kylläkin noudattavat raamatun sanaa, että niille, joilla on, annetaan lisää, ja niiltä, joilla ei ole, otetaan pois sekin vähä, mitä heillä on. Raamattu tosin tuskin puhuu rahasta ja tavarasta, vaan jostain muun tason asioista.
*
Mervin ryhmäkin päättyi eilen. Molemmat lavuaarit menivät tukkoon pensselien pesusta, eli taitavasti ne on suunniteltu kestämään juuri yksi lukukausi... Nyt on hetki "vapaata" = "vapaa taidekoulu" ennen Riikan kurssin alkamista.
*
Tytär on Dusseldorfissa, ja vävyn kanssa me kaikki isovanhemmat hoitelemme palapeliä. Kopioin tähän vävyn tekemästä viikkolistasta kahden tyypillisen päivän ohjelman:
"O:lle liikkakamat ja virpomisoksia. J vie I:n. Lasten fudiskamat valmiiksi eteiseen. Pojat mummolaan iltapäiväksi. Ukki hakee I:n eskarista klo 16.30. Pojat kotiin mummolasta klo 17. Ukki vie lapset ratiopharm-arenalle klo 17.45 mennessä ja tuo kotiin A:n ja I:n 19 jälkeen. J:lla O:n luokan vanhempainilta klo 18-20, J hakee lopuksi O:n Esportista."
"J vie I:n eskariin, jossa pitää olla klo 8.45 nukketeatteriretken vuoksi. O:lle kotiavain mukaan. Pojat tulee kotiin koulun jälkeen. Mummo vie A:n soittotunnille klo 17.30-18, J vie I:n telinejumppaan 17.15-18.15, Vaari vie O:n soittotunnille Selloon klo 17 ja kotimatkalla O jää partioon kirkolle, sieltä itse kotiin. Huom! ulkovaatteet Otsolle partioon. J:lla työpalaveri klo 19-20, Mummo hoitaa lapset. S:n lento laskeutuu klo 22."
Sanoisin, että elämän makua!
Nyt se on loppu!
En kerta kaikkiaan jaksa enää pohtia, ketä äänestäisin. Vaalikoneesta tulee joku piraattipuolueen ehdokas ynnä kaikki muut eri puolueista. Ääneni saa Heikki Hiilamo.
Jos hän ei pääse, ääni menee kuitenkin vihreille. Olkoon hiljaisen oloinen, mutta HH:n arvomaailman jaan. Viisas, hyvä tyyppi. Voisi laatia Vihreille sosiaalipoliittisen ohjelman, jota heillä kai ei oikein ole.
Loistava ehdokas olisi puolueessa, jota en pysty kuitenkaan äänestämään, etteivät isä- ja äitiparka kääntyisi haudassaan. En pysty myöskään ilahduttamaan heitä äänestämällä kokoomusta, jotka kylläkin noudattavat raamatun sanaa, että niille, joilla on, annetaan lisää, ja niiltä, joilla ei ole, otetaan pois sekin vähä, mitä heillä on. Raamattu tosin tuskin puhuu rahasta ja tavarasta, vaan jostain muun tason asioista.
*
Mervin ryhmäkin päättyi eilen. Molemmat lavuaarit menivät tukkoon pensselien pesusta, eli taitavasti ne on suunniteltu kestämään juuri yksi lukukausi... Nyt on hetki "vapaata" = "vapaa taidekoulu" ennen Riikan kurssin alkamista.
*
Tytär on Dusseldorfissa, ja vävyn kanssa me kaikki isovanhemmat hoitelemme palapeliä. Kopioin tähän vävyn tekemästä viikkolistasta kahden tyypillisen päivän ohjelman:
"O:lle liikkakamat ja virpomisoksia. J vie I:n. Lasten fudiskamat valmiiksi eteiseen. Pojat mummolaan iltapäiväksi. Ukki hakee I:n eskarista klo 16.30. Pojat kotiin mummolasta klo 17. Ukki vie lapset ratiopharm-arenalle klo 17.45 mennessä ja tuo kotiin A:n ja I:n 19 jälkeen. J:lla O:n luokan vanhempainilta klo 18-20, J hakee lopuksi O:n Esportista."
"J vie I:n eskariin, jossa pitää olla klo 8.45 nukketeatteriretken vuoksi. O:lle kotiavain mukaan. Pojat tulee kotiin koulun jälkeen. Mummo vie A:n soittotunnille klo 17.30-18, J vie I:n telinejumppaan 17.15-18.15, Vaari vie O:n soittotunnille Selloon klo 17 ja kotimatkalla O jää partioon kirkolle, sieltä itse kotiin. Huom! ulkovaatteet Otsolle partioon. J:lla työpalaveri klo 19-20, Mummo hoitaa lapset. S:n lento laskeutuu klo 22."
Sanoisin, että elämän makua!
maanantai 11. huhtikuuta 2011
11.4.2011
Hauska viikonloppu!
Lauantaina olimme katsomassa Susanna Alakosken Svinalängorna-kirjan mukaan tehdyn leffan Sovinto, joka oli loistava, vaikka käsitteli niin kamalaa aihetta. Minulle tuli omaa äitiä ikävä, vaikka elokuvan äiti oli niin onneton tyyppi ja omani niin hieno.
Olisi pitänyt sittenkin viimeisinä vuosina käyttää enemmän aikaa äidin ja isän kanssa.
*
Sunnuntaina saimme sopivasti syödä lähetyslounaan kirkolla messun jälkeen, ja siitä ajettiin suoraan Perhoon Turun vaarini suvun perinteiseen luentopäivään.
Sukuyhdistyksemme hallitus on nuorentunut, ja nuorta joukkoa oli vanhempien ohella yhteensä nelisenkymmentä. Sai tuntea vielä kuuluvansa "keskipolveen", mitä omassa sukuhaarassa ei enää voi isän ja äidin kuoleman jälkeen...
Kuultiin mm Piispanen & Lignellin mesimarjalikööristä (maistiaisineen) - Lignell on sukua. Yksi sukulainen kertoi, kuinka vaikea on uudistaa ja modernisoida pullon etikettiä ja pakkausta, kun vanhassa tuotteessa toisaalta "mikään ei saisi muuttua". Yksi nuori sukulainen on muusikko ja viihdemusiikin tuottaja ja kertoi hauskasti työstään. Suvun historiaa kertailtiin, ja keramiikkataiteilijamme oli tuonut näytille pääsiäiskattauksen ihania astioitaan.
*
Illalla tuli vielä pieni englannin oppilas tunnille tyttären perheestä. Opiskeltiin tehokkaasti ja tuloksellisesti, ja mummo oikein tykkäsi entisestä työstään!
*
Nyt odottelen jännityksellä uutta siivoojaa...
Hauska viikonloppu!
Lauantaina olimme katsomassa Susanna Alakosken Svinalängorna-kirjan mukaan tehdyn leffan Sovinto, joka oli loistava, vaikka käsitteli niin kamalaa aihetta. Minulle tuli omaa äitiä ikävä, vaikka elokuvan äiti oli niin onneton tyyppi ja omani niin hieno.
Olisi pitänyt sittenkin viimeisinä vuosina käyttää enemmän aikaa äidin ja isän kanssa.
*
Sunnuntaina saimme sopivasti syödä lähetyslounaan kirkolla messun jälkeen, ja siitä ajettiin suoraan Perhoon Turun vaarini suvun perinteiseen luentopäivään.
Sukuyhdistyksemme hallitus on nuorentunut, ja nuorta joukkoa oli vanhempien ohella yhteensä nelisenkymmentä. Sai tuntea vielä kuuluvansa "keskipolveen", mitä omassa sukuhaarassa ei enää voi isän ja äidin kuoleman jälkeen...
Kuultiin mm Piispanen & Lignellin mesimarjalikööristä (maistiaisineen) - Lignell on sukua. Yksi sukulainen kertoi, kuinka vaikea on uudistaa ja modernisoida pullon etikettiä ja pakkausta, kun vanhassa tuotteessa toisaalta "mikään ei saisi muuttua". Yksi nuori sukulainen on muusikko ja viihdemusiikin tuottaja ja kertoi hauskasti työstään. Suvun historiaa kertailtiin, ja keramiikkataiteilijamme oli tuonut näytille pääsiäiskattauksen ihania astioitaan.
*
Illalla tuli vielä pieni englannin oppilas tunnille tyttären perheestä. Opiskeltiin tehokkaasti ja tuloksellisesti, ja mummo oikein tykkäsi entisestä työstään!
*
Nyt odottelen jännityksellä uutta siivoojaa...
torstai 7. huhtikuuta 2011
7.4.2011
Kauan eläkööt fysioterapeutit! Yli kaksi kuukautta elämää tuskallisen kipeän olkavarren kanssa päättynee lähiaikoina, kun sain luottojumppariltani hyvät ohjeet. Ensin korjataan ryhtiä ja sitten selän ja niskan lihaksiin hankitaan voimaa. Olen innostunut.
Vamma on itse aiheutettu, tosin lääkärin ohjetta noudattaen. Olen venyttänyt ahkerasti rintalihaksiani kaapinkulman avulla, ja tässä talvella muistan kerran ajatelleeni, että no nythän varsinkin tuo vasen puoli venähti oikein lupaavasti. Seuraavana päivänä kyseinen vasen ei onnistunut ollenkaan hurjan kivun vuoksi. Fysioterapeutin mukaan olen venyttänyt olkalihakset liian löysiksi...
Urheilu vammauttaa, sehän on aina tiedetty.
*
Koskaan ennen ei ole vaalien lähestyminen ottanut niin koville kuin nyt. Aina on ollut useampiakin puolueita, mitä on VOINUT äänestää, ja monia hyviä ehdokkaita. Nyt kun pitäisi tietää, miten Persuja parhaiten vastustaa, on vähän sormi suussa. Monet puolueet ajavat hyviä asioita, mutta on vaikea tietää, mikä se painotus sitten käytännössä on.
Vaikeaa.
*
Mutta päivä on ollut loistava. Sain tarmon puuskan (kenties valkoisesta teestä), ja olen heittänyt kaksi säkillistä roinaa roskikseen ja yhden kierrätykseen. Jos voimia riittää, aion jatkaa hurjaa kevätraivausta ja pölyjen tuhoamista.
Ihanaa!
Kauan eläkööt fysioterapeutit! Yli kaksi kuukautta elämää tuskallisen kipeän olkavarren kanssa päättynee lähiaikoina, kun sain luottojumppariltani hyvät ohjeet. Ensin korjataan ryhtiä ja sitten selän ja niskan lihaksiin hankitaan voimaa. Olen innostunut.
Vamma on itse aiheutettu, tosin lääkärin ohjetta noudattaen. Olen venyttänyt ahkerasti rintalihaksiani kaapinkulman avulla, ja tässä talvella muistan kerran ajatelleeni, että no nythän varsinkin tuo vasen puoli venähti oikein lupaavasti. Seuraavana päivänä kyseinen vasen ei onnistunut ollenkaan hurjan kivun vuoksi. Fysioterapeutin mukaan olen venyttänyt olkalihakset liian löysiksi...
Urheilu vammauttaa, sehän on aina tiedetty.
*
Koskaan ennen ei ole vaalien lähestyminen ottanut niin koville kuin nyt. Aina on ollut useampiakin puolueita, mitä on VOINUT äänestää, ja monia hyviä ehdokkaita. Nyt kun pitäisi tietää, miten Persuja parhaiten vastustaa, on vähän sormi suussa. Monet puolueet ajavat hyviä asioita, mutta on vaikea tietää, mikä se painotus sitten käytännössä on.
Vaikeaa.
*
Mutta päivä on ollut loistava. Sain tarmon puuskan (kenties valkoisesta teestä), ja olen heittänyt kaksi säkillistä roinaa roskikseen ja yhden kierrätykseen. Jos voimia riittää, aion jatkaa hurjaa kevätraivausta ja pölyjen tuhoamista.
Ihanaa!
tiistai 5. huhtikuuta 2011
6.4.2011
Kyllästyttää ja kauhistuttaa tuo jatkuva sotiminen ja tappaminen Libyassa ja muualla. Joku (kolumnisti?) ehdotti, että perustettaisiin kansainvälinen taistelutanner (mielestäni osan Saharaa voisi uhrata tarkoitukseen), jossa taistelunhaluiset saisivat sotia mielin määrin. Muu maailma eläisi rauhassa ja turvassa.
Loistava ehdotus! Alue olisi sen verran suuri, että pommikoneet mahtuisivat kaartelemaan sen yllä.
Pitäisikö olla myös merisota-alue jossain autioilla vesillä, missä hienoilla sotalaivoilla voisi leikkiä sotaleikkejä ja upottaa toinen toisiaan.
Tämä nykyinen tilanne ei ainakaan ole hyvä!
*
Maanantaina ja tiistaina oli kahden maalausryhmän kritiikit, joista palasin iloisin mielin. "Matkatoveri"-työni pääsee näyttelyyn, ja muutenkin sain osviittaa ja näkemystä, mihin suuntaan kannattaisi kehittää tyyliään. Tänään täytyy mennä teettämään ripustussysteemi Matkatoveriin.
*
Koskettava kasvukertomus Purple Hibiscus loppui, lehdet on luettu, Berliinin matkaoppaan teksti on liian pientä, että sitä viitsisi lukea. Olen pulassa. On pakko ehtiä kirjastoon ennen fysioterapiaa ja koulupoikiemme saapumista.
Lähdenkin siis aamusuihkuun.
Kyllästyttää ja kauhistuttaa tuo jatkuva sotiminen ja tappaminen Libyassa ja muualla. Joku (kolumnisti?) ehdotti, että perustettaisiin kansainvälinen taistelutanner (mielestäni osan Saharaa voisi uhrata tarkoitukseen), jossa taistelunhaluiset saisivat sotia mielin määrin. Muu maailma eläisi rauhassa ja turvassa.
Loistava ehdotus! Alue olisi sen verran suuri, että pommikoneet mahtuisivat kaartelemaan sen yllä.
Pitäisikö olla myös merisota-alue jossain autioilla vesillä, missä hienoilla sotalaivoilla voisi leikkiä sotaleikkejä ja upottaa toinen toisiaan.
Tämä nykyinen tilanne ei ainakaan ole hyvä!
*
Maanantaina ja tiistaina oli kahden maalausryhmän kritiikit, joista palasin iloisin mielin. "Matkatoveri"-työni pääsee näyttelyyn, ja muutenkin sain osviittaa ja näkemystä, mihin suuntaan kannattaisi kehittää tyyliään. Tänään täytyy mennä teettämään ripustussysteemi Matkatoveriin.
*
Koskettava kasvukertomus Purple Hibiscus loppui, lehdet on luettu, Berliinin matkaoppaan teksti on liian pientä, että sitä viitsisi lukea. Olen pulassa. On pakko ehtiä kirjastoon ennen fysioterapiaa ja koulupoikiemme saapumista.
Lähdenkin siis aamusuihkuun.
sunnuntai 3. huhtikuuta 2011
3.4.2011
Kaksi autokuormallista laskettelumonoja, -suksia, -sauvoja, -kypäriä, tavallisia monoja, suksia ja sauvoja ynnä kaikki muu mitä näihin välineurheilulajeihin tarvitaan, ja kolme hytillistä lapsia, vanhempia ja isovanhempia junaan. Kolarista aamulla tuttua reittiä Jerisjärven mökille, ja heti hiihtämään.
Omassa pihassa asusteli poro, joka kävi nuolemassa autoistamme maantiesuoloja...
Lapset olivat joka päivä kolmisen tuntia Oloksen rinteessä, mutta kilometrejäkin kertyi, kymmenvuotiaalle jopa 95 km. (Vertailun vuoksi: mummolle kertyi 5 x 5 km...) Parina päivänä hiihdin vakiomatkani jään yli Tunturiporoon kahville ja takaisin I-tytön kanssa (6v.) I hiihtää kovaa ja tyylikkäästi, mutta malttaisiko perheen pikku komedienne ihan vain hiihtää... No eipä tietenkään. Viisi kilometriä I:n kanssa kesti pisimmillään kolme tuntia. Jotenkin tytön huumorityyliin kuului mitä hassuin kaatuminen noin kolmen metrin välein... Välillä pidimme tosin latumerkkien välisiä hiihtokilpailuja, joissa sääntöjen mukaan vain I-alkuiset voivat voittaa kirkkaimmat mitalit, tässä tapauksessa platinaa. Mummo sai siis joka kerta kultamitalin...
O-poika (10) laturetkeili 95 km, ja äitinsä ja vaarinsa vielä paljon enemmän. A-poika (8) oli kova laskettelija, mutta murtomaahiihtokin sujui hienosti.
*
Sivistys on vallannut Lapin perukat. Levillä saa sushia, ja Tunturiporon emäntä kertoi, ettei hiihdä, koska käy kolme kertaa viikossa aerobicissa...
Levillä poikkesimme kotimatkalla, kun piti kuluttaa aikaa. Ei yhtään houkuttanut kaupunkimainen meininki hiljaisen Jerisjärven jälkeen.
Perinteinen siikakeitto - poronkäristysjuhlamme ei onnistunut lähtöpäivänä, mutta nautimme koko rahan edestä edellisenä iltana.
*
Viikko oli leppoisampi kuin ennen: lapset kasvavat! Olin myös hyvin iloinen, että jaksoin hiihtää joka päivä.
Koko viikon paistoi aurinko, oli sopiva lämpötila eikä juurikaan tuullut. Olemme tosi iloisia ja kiitollisia onnistuneesta hiihtolomasta!!
Kotimatkalla koin VR-ihmeen: hyvältä tuoksuvan junan vessan!
Kaiken kruunuksi täällä etelässä olisi tietysti pitänyt olla kevät, kaikki lumet sulaneet ja lehti puussa. Mutta ei. Satoi, ja vähänkin korkeammat talot olivat muuttuneet pilvenpiirtäjiksi, kun pilvet olivat melkein maassa kiinni. Mieli ei kuitenkaan ole maassa - no ehkä vielä Lapinmaassa!
Kaksi autokuormallista laskettelumonoja, -suksia, -sauvoja, -kypäriä, tavallisia monoja, suksia ja sauvoja ynnä kaikki muu mitä näihin välineurheilulajeihin tarvitaan, ja kolme hytillistä lapsia, vanhempia ja isovanhempia junaan. Kolarista aamulla tuttua reittiä Jerisjärven mökille, ja heti hiihtämään.
Omassa pihassa asusteli poro, joka kävi nuolemassa autoistamme maantiesuoloja...
Lapset olivat joka päivä kolmisen tuntia Oloksen rinteessä, mutta kilometrejäkin kertyi, kymmenvuotiaalle jopa 95 km. (Vertailun vuoksi: mummolle kertyi 5 x 5 km...) Parina päivänä hiihdin vakiomatkani jään yli Tunturiporoon kahville ja takaisin I-tytön kanssa (6v.) I hiihtää kovaa ja tyylikkäästi, mutta malttaisiko perheen pikku komedienne ihan vain hiihtää... No eipä tietenkään. Viisi kilometriä I:n kanssa kesti pisimmillään kolme tuntia. Jotenkin tytön huumorityyliin kuului mitä hassuin kaatuminen noin kolmen metrin välein... Välillä pidimme tosin latumerkkien välisiä hiihtokilpailuja, joissa sääntöjen mukaan vain I-alkuiset voivat voittaa kirkkaimmat mitalit, tässä tapauksessa platinaa. Mummo sai siis joka kerta kultamitalin...
O-poika (10) laturetkeili 95 km, ja äitinsä ja vaarinsa vielä paljon enemmän. A-poika (8) oli kova laskettelija, mutta murtomaahiihtokin sujui hienosti.
*
Sivistys on vallannut Lapin perukat. Levillä saa sushia, ja Tunturiporon emäntä kertoi, ettei hiihdä, koska käy kolme kertaa viikossa aerobicissa...
Levillä poikkesimme kotimatkalla, kun piti kuluttaa aikaa. Ei yhtään houkuttanut kaupunkimainen meininki hiljaisen Jerisjärven jälkeen.
Perinteinen siikakeitto - poronkäristysjuhlamme ei onnistunut lähtöpäivänä, mutta nautimme koko rahan edestä edellisenä iltana.
*
Viikko oli leppoisampi kuin ennen: lapset kasvavat! Olin myös hyvin iloinen, että jaksoin hiihtää joka päivä.
Koko viikon paistoi aurinko, oli sopiva lämpötila eikä juurikaan tuullut. Olemme tosi iloisia ja kiitollisia onnistuneesta hiihtolomasta!!
Kotimatkalla koin VR-ihmeen: hyvältä tuoksuvan junan vessan!
Kaiken kruunuksi täällä etelässä olisi tietysti pitänyt olla kevät, kaikki lumet sulaneet ja lehti puussa. Mutta ei. Satoi, ja vähänkin korkeammat talot olivat muuttuneet pilvenpiirtäjiksi, kun pilvet olivat melkein maassa kiinni. Mieli ei kuitenkaan ole maassa - no ehkä vielä Lapinmaassa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)