torstai 23. joulukuuta 2010

23.12.2010


Kinkku sulamassa, rosolliaineksia kiehumassa, omenakastike jo tehtynä... Kun päivällä kävin hakemassa tilatut joulukalat, aurinko paistoi ihmeen kirkkaasti vaikka niin matalalta. Ja hankihan pysyy vitivalkoisena, kun uusia hiutaleita leijailee joka päivä. Tuleekohan minun elinaikanani enää tällaista joulua, vai onko nyt alkanut uusi talvijoulujen aikakausi?

*

Pakkasta oli 18 astetta, mutta viehättävä romanialais-romanityttö istui farkkusillaan kylmässä maassa Akateemista vastapäätä. Ostin hänelle pähkinä-rusinapussin joululahjaksi. Näillä romaneilla on kauniit, kiitolliset, hymyilevät silmät, jos ne pääsee näkemään.

Osaisivatpa jotain kieltä... Telkkarissa kerrottiin Nummi-Pusulasta, että eräs rinneyrittäjä oli palkannut talveksi kolme vaiko neljä romanimiestä Kalasatamasta kunnon palkalla ja hyvillä asunto-oloilla. Nämä kaverit puhuivat englantia ja olivat muutenkin koulutettuja, mekaanikkoja yms., kuulemma hyviä työntekijöitä ja itse kovin tyytyväisiä työmahdollisuuteen.

No, jos tämä Tapiolan suloinen nuori nainen osaisi englantia, en pystyisi olemaan kutsumatta häntä meille jouluksi, ja kotimme saattaisi muuttua mustalaisleiriksi.

Mutta sääli häntä on...

*

Yläkerran Aino oli eilen joulukahveilla ennen lähtöään "johonkin satavuotiaaseen torppaan Karjaalle" lastensa kutsumana. Tänään pojat tulivat iltapäiväksi, että saatiin paketoiduksi heidän lahjansa isälle ja äidille ja luetuksi loppuun 3 etsivää ja änkyttävä papukaija. Tuskin viimeinen sana oli luettu, kun pojat pyysivät seuraavaa kirjaa... Mutta se jää kyllä joulun jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti