19.12.2010
Kyllä elämä voi tuoda suuria pettymyksiä: ei ollut kirkkokahvia, koska Esbo Svenska valmisteli puurojuhlaa. EI KIRKKOKAHVIA! Olin laskenut kaiken kahvin ja gluteenittoman pullan varaan... Meillä oli puoli kolmeen kestänyt kokous, ja olin nääntyä nälkään ja kahvinjanoon.
*
Vaaliryhmämme kokoontui valitsemaan ehdokkaita seurakuntayhtymän luottamustehtäviin. Minua ei ehdotettu mihinkään, kunnes oli jäljellä vain kuvataidetoimikunta. Tajusin, että se olikin ainoa, johon oikeasti halusin.
Pauli käytti puheenvuoron, että k.o. toimikunnassa on pelkkiä arkkitehtejä ja yksi kuvaamataidonopettaja, ja mukaan tarvittasiiin myös aivan tavallinen seurakuntalainen, jolla ei ole hajuakaan mistään estetiikasta, mutta joka osaa valittaa, että penkit ovat kovat... Outi ehdotti minua, ja ilmoitin heti olevani kiinnostunut. Puheenvuorossani otin kyllä kaiken ilon irti Paulin sanoista...
Sitten päätettiin vielä, että arkkitehti A. Polso on ykkösehdokas, mutta jos meiltä pääsisi kaksi, minä olisin mukana. Mikä oikein onkin.
*
Kokouksessa tuli ilmi jako enemmän ja vähemmän hurskaisiin ryhmän jäseniin ynnä seurakuntalaisiin. Pauli sanoi, että on turha yrittää nostaa äänestysprosenttia, koska niiden äänet, joilla on vain pinnallinen suhde seurakuntaan, eivät ole saman arvoisia, kuin aktiiviseurakuntalaisten. Siis kirkollisvero kelpaa kaikilta, mutta äänensä saisivat käyttää vain hurskaimmat...
Protestoin myös Päivin ajatusta, että ryhmämme pitäisi olla samaa mieltä asioista. Se nyt ei oikein onnistu, jos ollaan eri herätysliikkeistä. Ja siis kenen mieltä pitäisi olla???
*
Odottelemme piispallisia ja papillisia vieraita illaksi - hauskaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Osallistuin kokoukseen. Ymmärsin, että valitsijayhdistys, joka on kerran varmaan ollutkin suosittu ja menestyksekäs, on näivettynyt ja menettänyt kannatuksensa.
VastaaPoistaNäissä vaaleissa joukkoon rekrytoitiin kolme osaavaa ystävällistä uutta henkilöä. He keräsivät hienon äänisaaliin ja heistä kaksi valittiin kirkkovaltuustoon (eikä muita tältä listalta).
Tänään kokouksessa nämä kolme sivuutettiin. Kaksi valtuustoon valittua eivät ole joukon ehdokkaina yhteiseen kirkkoneuvostoon - sen sijaan 20 vuotta kokemusta keränneet, mutta äänestäjien luottamuksen menettänyttä äänestettiin kokouksessa joukon edustajiksi kisaamaan yleisen kirkkoneuvoston paikoista.
Miksi siis järjestää vaaleja, kun valitsijaqyhdistys järjestää omat vaalinsa, joissa seurakuntalaisten ja äänestäneiden tahdon yli voidaan noin vain kävellä? Ja eikö kokemusta pitäisi verrata siihen, millaisella osaamisella näissä vaaleissa menestyneet voisivat mennä YKN:ään verrattuna siihen, mitä osaamista näillä vanhoilla staroilla oli 20 vuotta sitten? Joskushan se on kaikille eka kerta.
Kuten Kristiina lainasi, tällä porukalla on mielestäni erikoinen käsitys demokratiasta ja äänivallasta. Se, millaisen äänisaaliin saat, ei ole olennaista. Demokratia toteutuu tämän ryhmän mukaan siten, että luottamushenkilövaaleissa ääniä saaneet eivät kelpaa hoitamaan luottamushenkilön tehtäviä.