15.9.2010


Olen tullut lukeneeksi vuoden sisällä useammankin kirjan, joissa on kuvattu Iranin vaiheita, tai oikeastaan yksittäisten iranilaisten. Niin kamalia kuin sen kansan kohtalot ovatkin olleet ja niin toivottomilta kuin tulevat ajatkin siellä näyttävät (kolmas ulkomailla oleva iranilainen diplomaatti erosi virastaan ja liittyi siis avoimesti oppositioon korruptiota yms vastaan), jotain kiehtovaa liittyy vanhaan Persian alueeseen niin että tekisi mieli lukea Tuhannen ja yhden yön sadut... Kirjasta on ilmestynyt nyt syksyllä kaksi uutta laitostakin eri kuvittajien toimesta.

Naipaulin kirja antaa sen kuvan, että "oppineisuus" on Iranissa loppumattomien sääntökokoelmien opiskelua jonkin ajatollahin johdolla, jopa vuosikymmenien ajan, mutta maassa on myös paljon osaamista uusimmassa teknologiassa ja paljon ulkomailla opiskelleita lahjakkaita ihmisiä.

*

Vilkas päivä, kaikki kolme lasta olivat meillä melkein kahdeksaan (A-poika tosin P:n kanssa Matinkylässä pelaamassa nyt illalla). O ja I leikkivät sateessa metsässä ja tulivat litimärkinä sisälle lämpimään kylpyyn. Läksytkin tehtiin ja maalattiin.

*

Mietin ääneenlukukirjaa, joka sopisi eri-ikäisille lapsille, mukaan otettavaksi Mallorcalle.