23.8.2010


Tähtihetkiä valtakunnallisessa papinpuolisoiden kokoontumisessa Vivamossa:

Anna-Mari Kaskinen ja Maija Nyholm esittivät 1900-luvun vaihteen hienojen neitien asuihin pukeutuneina Vivamon historian niin elävästi ja hauskasti, että olin aivan myyty heidän pedagogisten taitojensa vuoksi - ja Vivamon tarinakin on jännä.

Heli Karhumäki Lapualta piti hauskasti murretta viljellen pääesitelmän "Voiko kohtalosta tulla kutsumus". Ryhmissä tuli sitten kiintoisaa keskustelua puoleen ja toiseen.

Vapaaehtoisryhmä tanssijoita, näyttelijöitä ja laulajia esitti ulkona kolmella eri näyttämöllä (saman vanhan ladon eri puolilla) tunnin mittaisen Tuhlaajapojan tosi vaikuttavasti. Rekvisiitat ja puvut olivat taidokkaita. Minulle jäi koskettavimpana mieleen vanha isä, joka jaksoi tähyillä tielle ja uskoa, että nuorempi veli vielä tulee takaisin. Kun ajattelee isän roolia kuvaamassa Jumalan uskollisuutta... Tätä esitystä en tule koskaan unohtamaan.

*

Minulla on Holter-tutkimus menossa. Mukana kannettava laite mittaa sydämen rytmihäiriöitä. Täytyy toivoa, että niitä osuisi tähän vuorokauteen. Kohta alan jumpata, että tutkimusaikaan sisältyisi erilaisia rasitustekijöitä.