25.5.2010


Seuraavassa perusteellinen ja tyhjentävä Pohjois-Italian kuvaus: KAUNISTA, ultrasiistiä, järjestäytynyttä (sitä rikollista puolta ei nähty), TYYLIKÄSTÄ, hyvinvoivaa. Sikäläisillä on vahva estetiikan taju.

Siinä se oli. Piste.

*

Milanossa nähtiin duomo, galleriakäytävä castello ja La Scala. Tyyliä kaduilla!

Verona oli viehättävä. Bussi vei meidät vihreistä vihreimmälle kukkulalle, jossa varakkaimmat asuvat. Ihania ruokatoreja. Loppumattomasti luokkaretkeläisiä - hellluntai-aatto.

ET-lehden lukijat olivat vähintäänkin "syd. siv. om." ja kaikesta kiinnostuneita, useimmat hyvinkin paljon matkustelleita. Opas 25 vuotta Italiassa asunut, sarjassa "erinomainen", joten saimme paljon mutta sopivasti tietoa. Hän oli pitkä tyylikäs nainen, jolla oli iso, kauas näkyvä, blondattu hiuspehko. Venetsiassa hänkin joutui sentään väenpaljoudessa kantamaan pitkävartista keltaista kukkaa, jota seurasimme.

Sirmionen niemenkärki ja kaupunki olivat niin kauniita, että nyt ei tarvitse enää kauniiden paikkojen metsästämiseksi matkustaa. Jos Tapiolasta jotain puuttuu, se on Sirmionessa. Niemi näkyikin hotellissa omalle terassillemme, ja toisella suunnalla järven takana lumihuippuiset vuoret.

*

Matkamuistiinpanoja:

"Vietämme vapaapäivää, helluntaita, rantaraitin penkeillä, omalla terassilla, ravintolan ulkopöydässä. Italialaisia on tullut Gardalle pyhän viettoon.

Heräsin eilen yöunista, kun Inter Milan voitti Champions-liigan loppuottelun ja kaupunki alkoi huutaa täyttä kurkkua, mikä sitten jatkuikin aamuun asti. Aamulla vertailtiin eri korvatulppatyyppien paremmuutta. Hauska savolaismies kehui rouvansa tulppia: "Minun vaimoni käyttää silikoneja!"

Järvellä veneillään vilkkaasti, rantakaduilla ja aallonmurtajalla maleksitaan hellevaatteissa suuntaan ja toiseen, kannetaan reppuja ja moottoripyöräkypäriä. Laivat lähtevät ja toiset saapuvat järven eri kylistä. Linnut sirkuttavat.

Vuodenkierto on täällä omanlaisensa. Respan vanha herra varoittaa meitä uimisesta: "Nyt on talvi!" Täkäläisten mielestä kevätkään ei ole vielä alkanut, vaikka kaikki on syvänvihreää, ja ellei puu tai pensas kuki, se on sen jo tehnyt. Unikkoniityt lainehtivat auringossa.

Näemme lähiduomon seinässä konsertti-ilmoituksen: tänään klo 17 San Antonion kirkossa. Respa ei kuitenkaan ole kuullutkaan sen nimisestä kirkosta, joten se sijaitsee jossain muualla. Mutta siis melkein saimme kokea konserttielämyksen.

Täällä pohjoisessakin englannintaito on heikko. Nuori poika-myyjä selittää italiaksi, että toinen myyjä, hetkinen vain, puhuu englantia. Se osoittautuu sujuvaksi sekoitukseksi saksaa ja italiaa sävytettynä aavistuksella englantia.

No, tällä italiantaidolla ei voi kyllä moitiskella muita... Kotona ostan upean italiankielisen lehden ja italia-suomi -sanakirjan ja alan opiskella. - Harakanpesä tosin tästäkin aikomuksesta tullee."

*

Venetsian olin kirjallisuuden pohjalta kuvitellut juuri sellaiseksi, kuin se sitten olikin. Kiitos, Donna Leon ja kumppanit. San Marco oli kyllä sarjassaan NIIN hieno ja kaunis, että luuli taivaaseen tulleensa.

Helle oli melkoinen, mutta kapeat "callet" onneksi varjoisia.

*

Viileä hento sade ja metsän tuoksu olivat raikas tervetulotoivotus yöllä kotiin.

Viitaten isän kansakoulutoverin "Talven riemut" -aineen päätöslauseeseen ("Puhutaan mitä puhutaan, mutta kyllä suvi kaikkein paras vuodenaika on.") päätän kuvauksen matkaan kovasti tyytyväisenä lähestyvien prinsessahäiden kunniaksi ruåtsinkielellä: Borta bra men hemma bäst!