19.5.2010


Hehkeä, kuuma kesäpäivä.

*

Kaksi kummallista - tai pitäisi kai sanoa tyypillistä - vakuutustapausta viime päivien telkkariohjelmissa.

Savusukeltaja paloi Järvenpäässä niin pahasti, että ihonsiirteitä piti tehdä 30 prosenttiin ihosta. Toipuminen on kestänyt vuoden, mutta on vieläkin kesken. Ihosiirteet kiristävät ja ovat hauraita. Vakuutusyhtiö katsoi, että ei tarvitse uudelleenkoulutusta toiseen työhön.

Tämä pelastaja oli niin reipas, että pystyy menemään takaisin savusukeltajaksi!!

Ala-asteen oppilas uhkasi tappaa Auroran koulun opettajan ja hakkasi hänet niin pahaan kuntoon, että kädestä ja jalasta vaurioitui lihaksia. Niitä on leikattu ja kuntoutettu pitkät ajat. Kun opettaja vihdoin palasi työhön, hän rupesi aina itkemään sillä käytävällä, missä potkiminen yms. oli tapahtunut.

Vakuutusyhtiö oli sitä mieltä, että opettajalle ei korvata traumaterapiaa. Opettajillehan on koulutuksessa annettu niin paljon valmiuksia tällaisiin tilanteisiin, ettei hän voi mitenkään traumatisoitua...

*

Auroran koulun rehtori sanoi, että oppilasta varten pitäisi palkata kolme työntekijää, siis vain hänelle, ja siihen ei ole rahaa.

Koulukoteihin nämä ovat usein "liian sairaita", joten jäävät siis kouluun...

Paljon korjattavaa olisi asioissa!

*

Lapset soittavat kolmisin, ei mitään pelkkää läksynharjoittelua, vaan omia sävellyksiä. I soittaa kitaraa seuraten tahtia O:n rumpu- ym lyömämusiikista ja A soittaa pianoa. He tekevät sitä, koska pitävät siitä. Tänään kuulimme esityksen, jossa A soitti (oikeaa) pianokappaletta ja O oli kehittänyt siihen lyömäsoittimillaan säestyksen. Kivalta kuulosti. A pääsee ensi syksystä johonkin "laajennettuun musiikinopetukseen" ja O lyömäsoitinkoulutukseen sellon lisäksi.

Hirveän hauska nähdä sitä iloa, millä lapset soittavat! Ja laulavatkin.

*

Huomenaamulla lennämme Milanoon!!!